Mitä omaehtoisuus on?

OMAEHTOISUUTTA HYÖDYNTÄMÄLLÄ IHMISEN JA KOIRAN VUOROVAIKUTUS MONIPUOLISTUU. SUHDE KEHITTYY AIVAN UUDELLE TASOLLE DIALOGIKSI MONOLOGIN ASEMESTA.

Mitä omaehtoisuus on?

Se on vuorovaikutusta kahteen suuntaan, eli ihmiseltä koiralle ja takaisin. Tällöin kommunikaatio on aitoa dialogia. Tämä eroaa perinteisestä koiran ohjaamisesta ja käsittelemisestä, joissa ihminen käskyttää koiraa. Viestintä on tällöin monologia. Omaehtoisuudessa annetaan koiralle mahdollisuus viestiä, vaikuttaa ja ehdottaa. Esimerkkejä tästä ovat mm. että koira saa itse kertoa koska on valmis harjoittelemaan tai koska se tarvitsee tauon. Tähän ajatteluun liittyy se, että koira saa myös kieltäytyä suorittamista tai osallistumasta. Kaikki koiran kommunikaatio on validia ohjaajalle ja koira saa aidosti näyttää, mitä haluaa tai ei halua. Näin koira oppii, että sillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä kautta se saa tehdä mukavia asioita. Näin ollen ihmisen ehdottamat asiat näyttäytyvät sille myös kannattavampina. Koira tulee mieluummin luokse. Antaa käsitellä itseään helpommin. Tekee tehtäviä helpommin.

Koiran ehdottessa toimintaa itse, se on siihen enemmän sitoutunut.

Omaehtoisuus, vuorovaikutteisuus ja mahdollisuus tehdä valintoja ovat kriittisiä yksilön hyvinvoinnille. Ve myös vaikuttavat positiivisesti koiran optimistisuuteen, motivaatioon ja sitoutuneisuuteen. Mitä tyytyväisempi koira on, sitä innokkaampi/halukkaampi se on osallistumaan harjoitteluun ja käsittelyyn. Näin ollen vuorovaikutuksesta tulee monipuolisempaa ja suhteesta tulee uudella tavalla tyydyttävä.

Omaehtoisuuden puute saattaa johtaa passivoitumiseen, masennukseen ja erilaisiin ongelmallisiin käytöksiin. Ensiksi mainittu saattaa tuntua ihmisestä helpolta, mutta passivoitumisessa taustalla voi olla ahdistus tilanteesta tai ihan pelko. Nämä ovat aina hyvinvointihaasteita. Esim. osa koirista antaa käsitellä itseään, mutta voivat esim. täristä stressistä. Omaehtoisuuden lisääminen käsittelytilanteissa lisää koiran hyvinvointia ja koiran paremmalle mielelle. Toisilla koirilla omaehtoisuuden puute käsittelytilanteissa saa aikaiseksi aggressiivisuutta. Haastavien käytösten kohdalla omaehtoisuus saattaa hyvinkin olla ainoa todellinen ratkaisu haasteisiin.

Koiran passivoituminen on hyvinvointiongelma

Starttinappula

Koiralle voidaan opettaa nk. starttinappula. Tämä on jokin käytös, jolla koira voi ilmaista, että se haluaa aloittaa tai jatkaa harjoittelua. Se voi olla esimerkiksi:

Näitä voidaan käyttää molempien hyödyksi monessa tilanteessa:

Koiralla voi olla starttinappulan kaltaisia käytöksiä, joilla se pyytää jotain. Esim. tassulla raapiminen sen halutessa huomiota tai tuijottaminen, kun se haluaa ruokaa tms. Ohjaajan kannattaa miettiä, että minkälaisen käytöksen haluaa starttinappulaksi. Sillä joskus saattaa käydä niin, että koira oppii starttinappulaksi käytöksen, joka onkin haastava ohjaajan kannalta (esim. hyppiminen tai vinkuminen).

Katsekontakti istumisella voi olla starttinappula

Omaehtoisuuden harjoittelu

Tähän tarvitaan mm. erilaisten

Ohjaajan tulisi olla joustava palkkioiden ja palkitsemistapojen suhteen. Jos ohjaaja päättää yksipuolisesti palkkoista, niin tilanteesta puuttuu omaehtoisuus. Lisäksi se heikentää harjoittelua, jos koira ei ole kiinnostunut palkkiosta. Dialogiin kuuluu, että koira saa kertoa, mitä haluaa palkkioksi. Tämä toteutuu sillä, että koiralle tarjotaan mahdollisuuksia valita erilaisista palkkioista.

Luopumisen harjoittelu edesauttaa koiran kanssa toimimista ja lisää ohjaajan hallinnantunnetta. Toisaalta se myös mahdollistaa koiralle sen, että ei aina menetä tavoittelemiaan asioita. Esimerkiksi koira haluaa haistella, jolloin sen annetaan haistella ja odotetaan siltä kontakti. Kontakti vahvistetaan esim. ruualla ja koira päästetään uudestaan haistelemaan. Näin koira ei menetä haistelua, mutta kontakti vahvistuu samalla. Näin ollen haistelun keskeyttäminen on helpompaa jatkossa.

Kohteiden käyttäminen on hyödyllistä monella tavalla kouluttamisessa. Näitä voivat olla esim. alusta, maastonmerkit, kädet, kuono- tai tassutargetti. Taukoalusta on yksi kohde, jolle koira on oppinut rauhallisen käytöksen. Tätä voidaan hyödyntää taukojen ja palautumisen kanssa.

Rauhoittuminen alustalla on tärkeää myös omaehtoisuudelle

Ohjaajan ymmärrys on kriittistä tässä ja sen hankkiminen on elämän kestävä projekti. Avoimmuus ja ymmärrys koiran kommunikaatiolle ja kouluttamisen perusteiden ymmärtäminen on hyödyksi tässä projektissa. Ohjaajan itsetuntemus on myös tärkeää. Omaehtoisuuden lisäämiseen eivät useinkaan toimi tiukat ja korkeat kriteerit, ohjaajan joustamattomuus niiden, palkkioiden ja ympäristön suhteen. Ohjaajan joustavuus, ymmärrys ja hyväksyminen suhteessa itseensä ovat myös hyvin tärkeitä onnistumisessa koiran omaehtoisuuden lisäämiseen. Jos suhtautuu itseensä kovin kriittisesti, niin voiko suhtautua toiseen joustavasti?

Miten tätä toteutetaan?

Omaehtoisuutta voidaan soveltaa lähes kaikessa koiran kanssa toimimisessa esim. harrastuksissa. Poikkeuksellisia tilanteita ovat vaaratilanteet (esim. autojen tai toisten koirien kanssa), hoitotilanteet, joissa koira on pakko hoitaa (esim. loukkaantuminen.) Kuitenkin näitä tilanteita varten tulisi harjoitella, jotta tilanteet ovat helpompia esim. kuonokopan päähän laittaminen tai luoksetulo koira häiriössä.

Myöskin ohjaajalla on oikeus kieltäytyä koiran aloitteista, mikäli ei ole mahdollista harjoitella, lenkkeillä, antaa ruokaa tai ohjaajalla on muuta tekemistä. Dialogi toimii siis toiseen suuntaan myöskin. Se että on läsnä, ei aina tarkoita, että on saatavailla. Tästä ei pidä tehdä mitään koiran ylläpitämää monologia.

ANNETAAN SIIS KOIRAN EHDOTTAA JA EHDOTETAAN ITSE!